Esittely

MINÄ ITSE

Olen 90-luvun puolivälissä Raisiossa syntynyt, Turussa kasvanut ja täysi-ikäisenä Paimioon muuttanut eläinrakas nuori nainen. Pienestä pitäen haaveilin eläinlääkärin ammatista, mutta realiteetit iski vasten kasvoja yläasteella ja siirryin unelmoimaan muista eläinalan ammateista. Yläasteen jälkeen lähdin Paimioon Ammattiopisto Liviaan opiskelemaan 3 vuoden perustutkintoa, ja sieltä 2014 valmistuin eläintenhoitajaksi.

Harrastin koko peruskoulun partiota aktiivisesti, mutta paikkakunnan muuttuessa ammattikouluaikoina se valitettavasti jäi. Kasvattajanimeni itseasiassa tulee nimenomaan partiosta. Meidän lippukunnassa annettiin tietyssä iässä aina “partionimi”, ja minusta tuli Lipla. Partio kun oli itselleni niin lähellä sydäntä, niin kasvattajanimeä hakiessa ei kahta kertaa tarvinnut miettiä minkä otan. Olin kuitenkin useamman vuoden “Lipla” ja siihen kasvoi tavallaan kiinni.

Olen myös koko ikäni harrastanut hevosia, itse varsinainen ratsastus tuli tosin vasta ala-asteen loppuvaiheilla kuvioihin ja tällä hetkellä käyn useamman kerran viikossa tallilla, harrastaen rennosti kivan ponitamman kanssa.

Useamman vuoden kävin edesmenneen koirani Jekun kanssa agilityssa. Ettei unohtuneet taidot häviäisi, jatkan vielä epäsäännöllisesti treeneissä käymistä, lainakoirista kun ei ole pulaa! Kissanäyttelyt on myös lähellä sydäntäni, vaikka useamman vuoden taukoa tässä ehti kertymäänkin. 2021 olisi tarkoitus jatkaa näyttelyuraa mahdollisesti jopa useamman kissan kanssa.

En valitettavasti ole vielä päässyt tekemään oman alani töitä, joten 2017 siirryin ns “pakon edestä” muihin hommiin. Nykyisestä työpaikastani olen tällä hetkellä hoitovapaalla lasten kanssa kotona.

ELÄINHISTORIANI

Lapsuudenkodissani ei montaa lemmikkiä ollut, maatiaiskissa Siiri, sekä muutamia pikkujyrsijöitä ja akvaariokin useamman vuoden. Ensimmäinen oma kissa, maatiasherra Santeri kotiutui 2013 kesällä. Paljon lisäopiskelua kissojen oikeaoppisesta hoidosta ja tunsin olevani valmis siirtymään rotupiireihin ja saamaan Santerille kaipaamansa kissakaverin.

Lisäksi vielä, vuosina 2013-2016 meillä myös asusteli muutama kesyhiiri, gerbiileitä sekä kaneja. Kun heidän aika jätti, päätin panostaa “vain” näihin isompiin karvakavereihin.

Ensimmäinen ragdoll Hippu kotiutui keväällä 2014, sijoitussopimuksen kera. Alkuvuodesta 2015 oli aika ruveta astuttelemaan, Hipulla tärppäsi laakista ja keväällä 2015 syntyi pentue. Näistä ainut naaras, Harmi jäi meille myöskin sijoitukseen.

Samana vuonna kun Harmi syntyi, kyti ajatus saada vielä tähän porukkaan koira. Kauan haaveiltu, shetlanninlammaskoira Jekku kotiutui syksyllä 2015.

Loppuvuodesta 2016 oli myös Harmin aika astutusreissuille, 3 kollin ja 4 yrityksen jälkeen, 2017 syksyllä syntyi vihdoinkin kauan kaivattuja pentuja. Näihin aikoihin kävin myös kasvattajakurssin sekä hommasin oman kasvattajanimeni, tulevaisuuden varalle. Näistä pennuista ainut naaras Haiku myöskin jäi itselleni kotiin, tällä kertaa suoraan omiin nimiini siirtyen, omaa kasvatustyötä odottamaan.

Haiku on nyt saanut kasvaa rauhassa, mutta alkuvuonna 2021 olisi toiveissa hänelle ensimmäinen pentue, ensimmäiset ikiomat kasvattini.

Syksyllä 2020 karvaperheemme kasvoi lisää, kun extempore sijoitusnaaras Karma muutti meille. Hänellä tarkoitus myös myöhemmin jatkaa omaa kasvatustani.

Keväällä 2021 koirani Jekku jouduttiin lopettamaan, joten kotimme on nyt täysin koiraton. Koiran mentävä aukko on ikuisesti sydämessä, mutta vielä lähivuosina ei ole uuden koirakaverin hankinta ajankohtaista.

PERHE JA KOTI

Kuva Kimmo Karvinen / Kimmon Galleria 2020

Asumme Paimion keskustan tuntumassa, isossa vajaa 100 neliöisessä kerrostaloneliössä mieheni, sekä 07/2019 syntyneiden kaksospoikiemme kanssa.

Kaikki kissat meillä elävät perheen ympärillä, jokaisen omat tarpeet huomioiden. Kissoilla on oma huone, koiraportilla erotettu muusta asunnosta (eli lapsivapaa ympäristö). Siellä on heidän oma “vessa” eli vanha vaatehuone sekä ruokapisteet ja kiipeilymahdollisuudet. Ympäri asuntoa on myös sijoitettu kiipeilypuita.

Olen tarkka kissojeni elämänlaadusta, esim ruoka- sekä hiekkavalinnoista. Tällä laumalla raha ratkaisee, mutta olen onnistunut löytämään hyviä tuotteita missä hinta-laatusuhde on kohdillaan.

Ulkoillaan joskus ja jouluisin, vähän miten ehtii. Osa kissoista tykkää valjastella, osa ei niinkään arvosta. Parveke myös löytyy, ja keväällä 2021 saatiin verkotettua se kissaturvalliseksi.

Kuva Ninna Lampimäki 2021